torstai 9. helmikuuta 2012

Rakkaudesta, luulisin

Sen jokainen maininta sust, jokainen kuva,                         
sen jokainen pieni viittaus et olit niin hyvä, 
satuttaa mua, koska oon se joka oikeesti välittää.
minä rakastan sinua, en jaksa totuutta värittää.
sä annoit sille kaikkes, pidit todella huolta.  
silti arvostus nolla, ja olit lähellään suotta.
Teit kaikkes eteensä, olit aina vierellä.
Ja nyt sulle, niin mäkin haluan tehdä.


Jos et voi luopua, älä sano ettet rakasta. Jos et voi pitää kiinni, älä sano että rakastat.
Kun rakastaa, ei voi unohtaa. Kun unohtaa, ei voi rakastaa. Kun unohtaa että rakastaa, ei ole koskaan rakastanutkaan.
Älä valitse sitä, joka sanoo rakastavansa sinua eniten, vaan se, joka oikeasti tekee niin. 
Kun hän tarvitsee sinua eniten, älä pelkää. Kun sinä pelkäät, tarvitset häntä eniten. 


Rakkautta on se, kun hän tuntee sinut läpikotaisin, on kokenut kanssasi paljon, on antanut sinulle anteeksi, välittää vaikka sinä et välittäisi, on luonasi, kun kukaan muu ei ole, haluaa jakaa kanssasi elämänsä, tekee vuoksesi kaikkensa, vaikka sinä tekisitkin kaikkesi jonkun muun vuoksi. Joku rakastaa sinua silloin, kun hän pysyy luonasi, vaikka et ansaitsisi sitä. Oikea rakkaus ei koskaan katoa. Mutta se saattaa muuttaa muotoaan.

Mitä sä ikinä päätätki, mä en päästä irti, oot sydämes et pääse pois, ja mä rukoilen, et jotain musta sulla ois.


Ei kommentteja: